Suomen kielen päivä

Mikael Agricolan päivä

 

NB! This article is only published in finnish, and it is handling the day of the finnish language.

 

Suomen kielen päivänä juhlitaan kirjakielemme isiä, ABCkiriaa – ja tarjoillaan puolukkaleivoksia

 

 

Huhtikuun yhdeksäs päivä on ollut Mikael Agricolan päivä vuodesta 1960 ja vuodesta 1978 alkaen se on ollut kalenterissa myös suomen kielen päivä.

SUOMEN KIELEN PÄIVÄ Mikael Agricola (1510–1557) kirjoitti ensimmäisen painetun suomenkielisen kirjan, ABCkirian vuonna 1543. Juhlapäiväksi on otettu Agricolan kuolinpäivä, koska tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä.

Päivä sopiikin suomen kielen juhlintaan erinomaisesti, sillä se on myös toisen suomen kielen isän, kansalliseepoksiemme Kalevalan ja Kantelettaren kokoajan, Elias Lönnrotin (1802–1884) syntymäpäivä.

Hyvästä syystä kahvien kera voi myös nauttia päivän nimikkoherkkua, Agricola-leivosta. Heidi Harjulan puolukka-valkosuklaaleivos voitti Suomen Pipliaseuran vuonna 2014 järjestämän kilpailun ja herkkua voi valmistaa myös kotikeittiössä, muokatun ohjeen löydät tästä.

 

A sanoi Agricola -kuvakirja valaisee kirjakielen alkutaivalta

Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen ja Maisa Tonterin kirjoittama lasten tietokirja A sanoi Agricola (Lasten Keskus) kertoo Agricolan elämästä ja suomen kielen alkutaipaleesta onnistuneen mukaansatempaavasti. Pekka Rahkosen elävöittävä kuvitus ja taitto lisäksi herättävät tarinan henkiin tavalla, joka mahdollistaa sekä lapselle että aikuisellekin aikamatkan viisisataa vuotta taaksepäin.

Kirjan tarina alkaa Turun piispan Mikael Agricolan pojan Kristianin kertomana hänen saadessaan isänsä kirjoittaman aapiskirjan lukemisen opetteluun. Abckirjan sisältönä ovat kristinuskon perusasiat. Isä Mikael kertoo pojalleen samalla oman elämäntarinansa nykylapsellekin käsitettävässä muodossa. 1500-luvun alun todellisuutta valotetaan sekä vanhoja suomen kielen sanoja avaamalla että runsaasti hauskoja yksityiskohtia sisältävillä kuva-aukeamilla.

Viisisataa vuotta sitten ei ollut tavallista, että talonpojan, joskin ilmeisesti tavallista varakkaamman ja valistuneemman, lapsi lähetetään kotikylästään itäisellä Uudellamaalla sijaitsevasta Pernajan pitäjän Torsbystä opintielle Viipuriin asti oppimaan latinaa, puhe- ja väittelytaitoa, uskonoppia sekä kirkkolaulua. Mikael Agricolan poikkeuksellinen lahjakkuus kuitenkin huomattiin sekä kodin että kirkonmiesten toimesta ja hänelle uumoiltiin jo varhain talonpojan ammatin asemesta kirkollista uraa.

Oskari Jauhiaisen vuonna 1952 valmistunut Mikael Agricolan patsas Turun tuomiokirkon edustalla.
Oskari Jauhiaisen vuonna 1952 valmistunut Mikael Agricolan patsas Turun tuomiokirkon edustalla. (Kuva Markus Koljonen)

A sanoi Agricola -kirja kertoo sekä fiktiivisen tarinan että loppupuolen tietokirjaosuudessaan paitsi Agricolan ja hänen ainoan lapsensa Kristianin elämäntarinan myös suomen kirjakielen synnystä. Agricola selventää miksi hän halusi kirjoittaa kirjoja suomen kielellä.

”Ne on tarkoitettu valkeudeksi Suomenmaan pojille ja tyttärille. Vaikka elämme joskus vaikeita aikoja, sana valaisee meille tietä eteenpäin. Minä uskon, että pian tulee aika, jolloin kaikki saavat käteensä oman kirjan ja taitavat lukea sitä suomen kielellä.”

Reformaatioajan vallankumouksellinen oppi Martin Lutherin ajamana korosti, että kansan oli saatava lukea Raamattua ja muita kirjoituksia omalla äidinkielellään. Agricolan tehtäväkseen ottama käännöstyö edellytti yhteisen kirjakielen löytämistä ja osin keksimistäkin. A sanoi Agricola -kirja kuvaa oivaltavasti miten Agricola yhdisti eri suomen kielen murteista yleiskielen, jonka perustana hän säilytti Turun seudulla puhutun, suomen kielen äidiksi katsomansa murteen.

Uusien sanojen tarpeeseen oli kuitenkin lainattava Suomen murteiden lisäksi kauempaa, jo Agricola lainasi myös muista kielistä. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi kameli-sanan kulku suomen kieleen lainana ruotsista, jonne se on puolestaan lainattu latinasta. Latinaan sana on kulkeutunut kreikasta ja kreikkaan todennäköisesti hepreasta.

Tytti Issakaisen, Kaisa Häkkisen, Maisa Tonterin ja Pekka Rahkosen kaunis tietokirja päättyy koululaisten juttuihin viisisataa vuotta sitten ja nyt. Rinnakkain asetetaan 1500-luvun ja nykyajan koululaisten puheenparsia, joita ääneenlukemalla voi päästä lähemmäs suomen yleiskielen alun puhetapaa.

Vaikka A sanoi Agricola -kirja onkin erityisesti lapsille suunnattu tietokirja, sen tiedonvaloa riittää loistamaan yhtä hyvin aikuisenkin sivistykseksi.

 

Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri, Pekka Rahkonen: A sanoi Agricola
Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri, Pekka Rahkonen: A sanoi Agricola (Lasten Keskus) 2017
 
Artikkeli julkaistu (C) päivänlehti.fi

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies and our privacy policy more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this. To fully view our terms and conditions and view our privacy terms please go to https://casino.chanz.com/en/rules By visiting this site and participating to competitions where you need to enter your email details and/or other personal details you consent us to send you marketing material. You can withdraw your consent by informing us via chanz.com and/or stop using the website.

Close